Yleisimmät sisäilmaongelmat Suomessa ovat kosteus- ja mikrobivauriot eli homeongelmat. Homeongelmia syntyy, kun talon rakenteisiin pääsee vettä, joko vesivuotojen kautta tai tiivistymällä sisäilman kosteudesta. Sisällä kosteutta syntyy ihmisen toiminnasta. Suurimpia kosteuden lähteitä ovat ruuanlaitto, peseytyminen sekä pyykinkuivaus. Kosteus saadaan tuuletettua pois riittävällä ilmanvaihdolla, jolloin se ei kerkeä tiivistyä pinnoille tai talon rakenteisiin.
Sisätiloihin muodostunut home aiheuttaa terveydellisiä haittoja, kuten väsymystä, päänsärkyä, iho-oireita, silmien ärsytystä, sekä nuhaa ja hengenahdistusta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että on myös muita sisäilmaongelmia, jotka aiheuttavat oireita.
Liian korkea sisälämpötila – kuiva ja tunkkainen sisäilma
Sisälämpötilaan vaikuttavia tekijöitä ovat ihmisen oman aktiivisuuden ja fysiologian lisäksi myös se, onko kysymyksessä uusi tiivis talo vai vanha talo, jonka ikkunat ja ovet ja nurkat vuotavat ulkoilmaa sisälle kuin seula. Suurissa rakennuksissa sisätilojen lämpötilaongelmat johtuvat usein lämmitysjärjestelmän perussäädön puutteesta, jolloin alimman kerroksen asunnot ovat liian kylmiä ja ylimmän kerroksen liian kuumia.
Huonosti eristetty talo – kuiva sisäilma ja vetoisuuden tunne
Myös kylmä lämpötila kuivattaa ilmaa. Mitä huonommin talosi on eristetty, sitä todennäköisemmin kuiva ilma pääsee sisään. Yleisimpiä reittejä ovat huonot tiivisteet ovien ja ikkunoiden ympärillä, katon tai parven eristeet ja seinien ontelot.
Puutteellinen ilmanvaihto – sisäilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu
Ilmanvaihtokanavien säätö ja puhtaus vaikuttavat sisäilman laatuun sekä ilmanvaihdon tehokkuuteen. Huonosti vaihtuva ilma kohottaa sisäilman hiilidioksidiarvoja, joka aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä sekä keskittymiskyvyn puutetta.
Materiaaleista vapautuvat päästöt – Kemiallisten epäpuhtauspitoisuuksien kasvu
Erilaiset rakennusmateriaalit, kosmeettiset aineet ja tekstiilit luovuttavat erilaisia kemiallisia epäpuhtauksia.
- Mineraalivillaeristeiden kosteusvaurioista syntyvistä mikrobeista vapautuu Aldehydeja, jotka ovat jo pieninä pitoisuuksina pistävän hajuisia ja aiheuttavat silmien ja limakalvojen ärsytystä.
- Ammoniakkia esiintyy, kun orgaanista materiaalia sisältävät tasoitteet hajoavat kosteuden vuoksi. Ammoniakin tunnistaa pistävästä hajusta ja se ärsyttää silmiä ja limakalvoja.
- Ureaformaldehydiliima on yleisin formaldehydin lähde Suomessa. Lämpimät ja kosteat olosuhteet hajottavat ureaformaldehydin ureaksi ja formaldehydiksi. Formaldehydipitoista liimaa on käytetty pääasiassa lastulevyssä, mutta sitä esiintyy myös laminaateissa, parketeissa, paneeleissa, sekä karbamidi- ja melamiinipohjaisissa lakoissa ja maaleissa. Formaldehydi on myös pistävän hajuinen ja se ärsyttää silmän sidekalvoja ja ylähengitysteiden limakalvoja.
- Radon on radioaktiivinen jalokaasu, joka kulkeutuu maaperästä ja kiviperäisistä rakennusmateriaaleista huoneilmaan. Se on hajuton, väritön ja mauton. Toisin kuin muut kemialliset epäpuhtaudet, radon ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta tai väsymystä. Hengitettynä sen hajoamistuotteiden säteily aiheuttaa keuhkoihin tumavaurioita ja soluperäisiä muutoksia, lisäten keuhkosyövän syntymahdollisuutta.
- Rakennus- ja sisustusmateriaaleista erittyy myös VOC-yhdisteitä. Nämä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (volatile organic compounds) aiheuttavat yleensä hajutuntemuksia, limakalvojen ärsytystä ja päänsärkyä. Lue lisää https://entos.fi/voc-yhdisteet/
Alipaineisuus – Huono sisäilman laatu
Alipaineisen huoneiston tunnistaa siitä, että ulko-ovet on vaikea avata tai avonaiset ikkunat ja ovet paukkuvat itsestään kiinni. Alipaine voi olla hetkellistä liesituulettimen tai ilmanvaihdon tehostuksen yhteydessä, mutta se voi johtua myös korvausilmaventtiileiden puutteesta tai niiden virheellisestä säädöstä. Alipaine imee huoneilmaan epäpuhtauksia ja hajuja muun muassa talon rakenteista, viemäristä ja postiluukusta.
Usean tekijän summa
Sisäilmaongelmat johtuvat harvoin yhdestä asiasta. Ne ovat useiden tekijöiden summia, jotka voivat kulminoitua suuremmaksi ongelmaksi. Esimerkiksi kuivaan sisäilmaan vaikuttavat sekä sisäilman että ulkoilman lämpötilat. Talvella, kun ulkoilma on kuivaa alhaisen kosteusprosentin vuoksi, huonosti eristetty talo, jossa ei ole korvausilmaventtiileitä, vuotaa kylmää ilmaa rakenteista sisälle. Asukkaat nostava sisälämpötilaa, joka kuivattaa ilmaa entisestään.
Jatkuvasti kiristyvät energiamääräykset tuovat mukanaan uusia virhemahdollisuuksia, koska rakenteiden virheherkkyys kasvaa paksumpien eristemäärien ja lisääntyvän ja monimutkaistuvan tekniikan myötä.
Sisäilmaongelmien ratkaisua tulisi hakea rakennustekniikasta, ilmanvaihtoratkaisuista, ilmanvaihtokanavien puhtaudesta ja asumiskäyttöön kelpaavien rakennusmenetelmien valvonnasta.
Kirjoittanut:
Hanna Lindgren
Entos Oy, tekninen asiantuntija / ympäristöteknologian insinööriopiskelija Xamk
Ja
Maarit Pasanen
Entos Oy, hallinto- ja markkinointipäällikkö