Kesäkauden kosteus on toivottua myös talvikaudella

Kesäaikaan sisäilman kosteus vaihtelee 50–70 prosentin välillä. Talvella pakkassää kuivattaa ilmaa niin ulkona kuin sisälläkin. Talviaikaan sopiva huoneilman kosteus olisi 20–40 prosenttia, mutta kovat pakkaset voivat laskea ilmankosteutta jopa alle 20 prosenttiin. Kun kuivan sisäilman lisäksi huoneistosta otetaan hallitsemattomasti ilmaa pois, seuraa vedon tunne. Pakotettu ilmanpoisto voi myös pöllyttää ikkunoiden raoista tiivistepölyä sisäilmaan ja aiheuttaa muun muassa nenän tukkoisuutta.

Kuivan sisäilman haitat

Kurkkua kuivaa, nenä on tukkoinen, iho ärtyy ja kutiseen. Kuulostaako tutulta?

Edellä mainitut oireet ovat hyvin yleisiä liian kuivan sisäilman merkkejä. Allergikoille kuiva sisäilma tarkoittaa monesti oireiden pahentumista, kun ilmankosteus ei sido pölyä huoneilmasta. Kuivan ja atooppisen ihon omaaville talvikausi voi aiheuttaa ihon ärsytysoireita. Kuiva ilma sähköistää hiusten lisäksi myös kodin tekstiileitä ja luo staattisia varauksia, joiden takia monet meistä ovat joskus saaneet pieniä ”sähköiskuja”.

Mikä avuksi?

Huoneiston ilmankosteutta voi tarkkailla helposti sisäilman kosteusmittarilla. Jos mittari näyttää ilman olevan kuivaa, tilannetta voi parantaa ilmankostuttimella sekä hallitsemalla ilmanvaihtoa. Sisäilma saadaan pidettyä kosteampana, kun pakkaskeleillä ei tuuleteta turhaan ja kodin lämpötila pyritään pitämään 20–22 °C välillä. Liian korkea huoneiston lämpötila kuivattaa sisäilmaa entisestään. Yleisesti suositellaan myös säännöllistä siivoamista ja pölyjen pyyhkimistä kostealla rätillä. Lisäkosteutusta huoneilmaan saa vielä kuivattamalla pyykit telineellä kuivausrummun sijaan.