Entos on toiminut rakennusautomaation edelläkävijänä liki 45 vuotta. Yritys on tuossa ajassa kehittynyt laitteiden jälleenmyyjästä ilmanvaihdon järjestelmätoimittajaksi, joka luo käyttäjiinsä reagoivia ja elämänlaatua parantavia sisäilmastoja – toisin sanoen parantaa ihmisten hyvinvointia huolehtimalla hyvistä asumis- ja työskentelyolosuhteista.
Millainen on ollut yrityksen matka kuudella eri vuosikymmenellä? Päästetään toimitusjohtaja Aki Pohjalainen ääneen.
1970-luku: Entoksen tarina saa alkunsa
”Alkuaikoina Entos meni vahvasti tekniikka edellä. Ideana oli korjata käyttökelpoista ja vaihtaa vanhoja laitteita uusiin – luonnollinen kierto. Laskennallisesti elinkaari rakennusautomaatiolaitteelle on noin 14 vuotta. Tämä kierto rytmitti Entoksen alkutaivalta”, kertoo Aki. Aki on Entoksessa toisen polven yrittäjä.
ENTOS Energiatekniikan Optimisäätö Oy sai alkunsa vuonna 1977, kun Raimo Pohjalainen perusti yrityksen.
Alun perin yrityksen liiketoiminta perustui analogisiin säätiimiin, joilla säädettiin muun muassa lämpöä ja energiaa. Laitteet olivat yleensä komponenteista kasattuja. Yritys toimi yhden merkin alla ja myi, asensi sekä huolsi niitä.
1980-luku: Digiaika tekee tuloaan
”80-luvun lopulla tuli ensimmäiset digitaalisäätimet. Niissä oli digitaalinen näyttö ja näytön kautta napeilla pystyi tekemään säätöjä ja ohjelmoimaan säätimiä”.
70- ja 80-lukujen vaihteessa alkoi markkinoille ilmestyä sähkömekaanisia laitteita, joissa oli sekä elektroniikkaa että automatiikkaa mukana. 1980-luvulta lähtien säätötekniikan toteutus on perustunut pitkälle digitaalitekniikkaan.
1990-luku: Rakennusautomaatio yleistyy ja hinnat laskevat
”Uutta oli se, että tietoa oli saatavilla eivätkä laitteet enää maksaneet mahdottomasti. Säätötekniikkaa ei siis ollut enää mahdotonta hankkia kiinteistöön.”
1990-luvulla siirryttiin keskitettyihin järjestelmiin, joissa laitteet kommunikoivat keskenään ja tietoa siirrettiin niiden välillä.
90-luvun lopulla säätötekniikkaa asennettiin rakennuksiin enenevissä määrin ja rakennusautomatiikka muuttui rakennusautomaatioksi. Rakennusautomaatiolla tarkoitetaan rakennuksen toimintojen automatisointia.
”Alettiin olla aika lähellä nykytekniikkaa: säätimiin tuli värillinen kosketusnäyttö ja myös internetyhteys.”
2000-luku: Sukupolvi vaihtuu ja yritys kehittyy
”Pyöritin aiemmin omaa ohjelmistoyritystä ja Raimo osti minulta ohjelmistopalveluja rakennusautomaatioon liittyen. Vuonna 2004 Raimo ryhtyi etsimään Entokselle jatkajaa ja päätin tarttua tilaisuuteen. Minulle Entos näyttäytyi mahdollisuutena toteuttaa omia haaveita isommassa mittakaavassa ja halusin saada yrityksen kasvuun.”
Vuosina 2004–2005 tuli ensimmäiset DDC-keskukset. DDC eli suora digitaalinen säätö ohjaa järjestelmää automaattisesti tietokoneella eli säätää siihen liitettyjä kiinteistön toimintoja saman verkon kautta. Raimo Pohjalainen toimi Entoksen yrittäjänä 2000-luvun alkuun asti.
Vuonna 2004 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. 2000-luvulla Entos keskittyi pitkälti rakennusautomaatioon ja huoltoihin. Lisäksi yritys teki maahantuontia, edusti laajasti eri merkkejä ja huolto-osaaminen vahvistui.
Kun Aki siirtyi yrityksen johtoon, hänen tavoitteenaan oli kehittää etenkin automaatio-osaamista, kasvattaa omaa tuotantoa ja pyrkiä pois jälleenmyyjäasemasta. ”Tämä työ on jatkunut myös koko 2010-luvun. Olemme kasvaneet jälleenmyyjästä omavaraiseksi järjestelmätoimittajaksi, joka pitää kiinni asiakkaistaan.”
2010-luku: Uhkien ja mahdollisuuksien vuosikymmen
”2015 kenttäväyliä rupesi olemaan mukavasti ja tänä päivänä niitä on jo riittävästi. Laitteet ovat vapaasti ohjelmoitavissa, dataa on viety pilvipalveluihin, järjestelmät siirtävät tietoa keskenään ja pystymme tekemään myös optimointia pilven kautta. Pilvipalvelupohjaisuus on tulevaisuutta.”
2010-luvulla DDC-tekniikka yleistyi laajemmin, internet nopeutui ja toi tulleessaan myös uhkia: esimerkiksi hakkeroinnit ja aukot tietoturvassa Entos onnistui blokkaamaan pois heti alkumetreillä ja rakennusautomaation turvallisuutta on siitä lähtien kehitetty systemaattisesti. Samalla kenttäväylä kasvoi eli asiakkaiden toimilaitteita liitettiin enenevissä määrin valokuituyhteyden päähän. Vuonna 2015 Entos lopetti maahantuonnin ja vuodesta 2016 lähtien yritys on kehittänyt omaa toimintaansa sekä energiataloutta määrätietoisesti. Syntyi TopAir-ilmanvaihtojärjestelmä, joka perustuu älykkäästi toteutettuun tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon.
Entos nyt, 2020-luvulla: Kotimaan valloitus etenee, tähtäin kansainvälisillä markkinoilla
”Olemme erittäin tyytyväisiä tuloksiin ja olemme sitä kautta saaneet varmuutta tekemiseemme. Seuraavaksi suuntaamme katseemme kansainvälisille markkinoille.”
TopAir-merkin ympärille on vuosien kehitystyön tuloksena kasvanut tuoteperhe, jolle myönnettiin Avainlippu-merkki vuonna 2019 merkkinä Suomessa tehdystä työstä. Avainlippu myönnettiin myös Entoksen rakennusautomaatiopalveluille.
”Olemme vanha yritys, joka käyttäytyy kuin startup-yritys. Olemme edelleen vahvasti sitä, mistä yritys on lähtenyt liikkeelle: optimoidaan kerrostalot ja tehtaat. Uusimpana aluevaltauksena olemme jalkautumassa eläintalouteen. Olemme tuoneet markkinoille uuden tuotteen, jonka avulla myös tuotantoeläimille voidaan tarjota raikas ja meluton sisätila.”Tähän mennessä Entos on asentanut kehittämiään TopAir-ilmanvaihtokojeita yli 250 kohteeseen ympäri Suomen. Laitteita löytyy niin pääkaupunkiseudulta kuin myös pohjoisen arktisista olosuhteista.
Entos tekee parhaillaan markkinatutkimuksia Eurooppaa silmällä pitäen, jotta yritykselle löytyisi paras mahdollinen siltamaa Euroopan markkinoille.”Tutkimme, mihin meidän on helppo mennä ja mistä ponnistaa seuraaviin maihin. Asioihin vaikuttaa myös se, miten kaupungit ottavat vastaavan tällaisen ilmanvaihdon optimoinnin – onko siellä esimerkiksi sisäilman kanssa sellaisia asioita, mitä pitäisi tutkia enemmän.
”Myös muutokset ilmastossa näyttelevät Entoksen toiminnassa yhä näkyvämpää roolia – etenkin Euroopan markkinoille tähdättäessä ilmastoon liittyvät kysymykset ovat merkittäviä. Ilmastonmuutos tuo mukanaan yllätyksiä, jotka täytyy huomioida myös asumisessa. ”Ilmasto muuttuu kuumaksi ja kylmäksi. Syklit muuttuvat aiempaa nopeammin ja meidän täytyy huomioida, missä asumisen kuormat ovat – ovatko ne ilmassa vai lämmössä vai missä.
”Ilmastonmuutos on Pohjalaisen mukaan myös mahdollisuus innovoida uutta. ”Yksi visio voisi olla vety. Tuoko vety uudenlaisen tavan lämmittämiseen ja asumiseen? Se on yksi asia, mitä mekin tulemme varmasti tutkimaan ja voi tulevaisuudessa olla osa meidän toimintaamme, kun sitä kehitetään.”
Kirjoittanut: Satu Tähkä 2021
Lisätietoja:
Entos Oy toimitusjohtaja Aki Pohjalainen, 044 032 1760, aki.pohjalainen@entos.fi